Item view 1-51009470

Kesäkuussa 1953 Sibelius-viikolle saatiin vieraaksi yksi maailman kuuluisimmista kapellimestareista, amerikkalainen Leopold Stokowski (1882-1977). Suuri yleisö tunsi Stokowskin suurieleisenä maestrona, joka johti ilman tahtipuikkoa. Näyttävän johtamisen kruunasi pitkä, leijonanharjaa muistuttava tukka. Maestro oli ankara harjoittaja, jonka päämääränä oli omintakeinen, persoonallinen sointi. Stokowski ei pelännyt puuttua myöskään teosten soitinnukseen. Sibeliuksen neljännen sinfonia kohdalla hän korvasi kellopelin kelloilla, mikä ei täysin tyydyttänyt säveltäjää. Stokowski oli kuitenkin ensimmäinen niistä huippukapellimestareista, joiden kautta Sibeliuksen musiikki levisi amerikkalaisten orkesterien ohjelmistoihin. Sibelius kutsui Stokowskia mystikoksi. Muut tärkeät kapellimestarit olivat Serge Koussevitzky ja Eugene Ormady. Syntyperältään puolanjuutalainen Stokowski syntyi Lontoossa 1882. Hän aloitti opinnot Royal College of Musicissa 1896, toimi ensin St. Mary's -kirkon kuoronjohtajana ja urkurina, ja sitten 1902 St. James's -kirkon urkurina ja kuoronjohtaja, kunnes siirtyi 1905 urkuriksi ja kuoronjohtajaksi Atlantin toiselle puolelle, New Yorkin St. Bartholomew's -kirkkoon. Stokowski erosi kuitenkin pian tehtävästä, palasi Eurooppaan, Pariisiin ja ryhtyi opiskelemaan orkesterinjohtoa. Vuonna 1909 hän sai ensimmäisen johtajan kiinnityksen Cincinnatin sinfoniaorkesteriin. Hän jätti orkesterin 1912 jouduttuaan riitoihin johtokunnan kanssa ja sai seuraavaksi johdettavakseen Philadelphian orkesterin. Pitkäjänteinen työskentely Philadelphian orkesterin kanssa nosti Stokowskin maailmanmaineeseen. Hän aloitti levytysuransa 1917 ja jatkoi sitä lähes 60 vuotta kuolemaansa saakka 1977. Uudella, loistokkaalla kapellimestarikyvyllä Leopold Stokowskilla ja Philadelphian sinfoniaorkesterilla oli tärkeä merkitys sille, että Sibeliuksen musiikille koitti Yhdysvalloissa 1920-luvulla suuri nousukausi. Lokakuun 21. päivänä 1921 Stokowski johti ensi kertaa Yhdysvalloissa Sibeliuksen viidennen sinfonian, minkä jälkeen hän johti viidennen pitkälti toistakymmentä kertaa. Myöhemmin hän johti kaikki muutkin Sibeliuksen sinfoniat kolmatta lukuunottamatta. Kun Sibelius joulukuussa 1925 täytti 60 vuotta, juhlakonsertteja järjestettiin eri puolilla maailmaa. Stokowski johti silloin Philadelphian orkesterin konsertissa New Yorkissa Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian. Paikalla ollut New York Timesin kriitikko Olin Downes innostui ja kehotti muitakin amerikkalaisorkestereita soittamaan Sibeliusta. Seuraavana keväänä Sibeliuksen musiikki saavuttikin merkittäviä voittoja Yhdysvalloissa. Huhtikuussa 1926 Stokowski esitteli amerikkalaisyleisölle molemmat uudet sinfoniat, seitsemännen ja kuudennen, joista varsinkin kuudes oli suuri menestys. Marraskuussa 1932 Stokowski johti New Yorkissa Sibeliuksen neljännen sinfonian. Yleisradion haastattelussa kesällä 1953 Stokowski kertoi, että amerikkalaiset olivat oppineet pitämään Sibeliuksen musiikista, ja vähitellen myös vaikeatajuisesta neljännestä sinfoniasta. Jouduttuaan vuonna 1935 erimielisyyksiin Philadelphian orkesterin johtokunnan kanssa, Stokowski jätti orkesterin sen kakkoskapellimestarin Eugene Ormandyn johdettavaksi. Vuonna 1939 Stokowski osallistui Walt Disneyn Fantasia-elokuvan tekemiseen. Hän sovitti ja johti elokuvan musiikin, johon sisältyivät mm. Bachin Toccata ja fuuga d-molli ja Musorgskin Yö autiolla vuorella. Hänet nähtiin myös elokuvassa kättelemässä Mikki Hiirtä. Yleisradion toimittajalle maestro kertoi lähteneensä mukaan Hollywoodin viihdemaailmaan viedäkseen musiikkia suuren yleisön ulottuville: “On miljoonia ihmisiä, jotka eivät kuule musiikkia lainkaan. On heille vallankumous, että he elokuvien kautta pääsevät tutustumaan musiikkiin.” Vuonna 1940 Stokowski oli perustanut All-American Youth Orchestran, mutta sota keskeytti orkesterin toiminnan. Samoihin aikoihin hän vieraili johtamassa mm. Arturo Toscaninin NBC:n sinfoniaorkesteria ja New Yorkin filharmonikkoja. Kun Sibelius joulukuussa 1945 täytti 80 vuotta, Stokowski oli Koussevitskyn, Ormandyn, Barbirollin ja Beechamin ohella yksi niitä kansainvälisiä kapellimestareita, jotka lähettivät syntymäpäiväsankarille tervehdyksen radion välityksellä. Stokowskia odotettiin Helsinkiin jo toiselle Sibelius-viikolle kesällä 1952. Kesäkuussa 1953 vierailu lopulta onnistui. Stokowski tuli Helsinkiin 13. kesäkuuta Bergenistä ja antoi heti saavuttuaan radiohaastattelun Yleisradion Mari Koromalle. Hän kertoi mm. menevänsä tapaamaan vanhaa ystäväänsä Sibeliusta Ainolaan. Iäkäs mestari ei ollut käynyt Helsingissä enää elokuun 1952 jälkeen. Yleisradion haastattelussa Stokowski kertoi olevansa Sibeliuksen suuri ihailija. Hän kertoi tavanneensa säveltäjän aiemmin 1930-luvulla, jolloin hän oli ollut vierailulla Tukholmassa ja lähettänyt sieltä Sibeliukselle sähkeen. Vastauksena sähkeeseen säveltäjä kutsui hänet vieraakseen. Ainolassa oli keskusteltu mm. ortodoksisesta kirkkolaulusta, josta Stokowski oli ollut erityisen kiinnostunut. Tapaamisen jälkeen kapellimestari oli matkustanut Valamon luostariin Laatokan saareen ja pistäytynyt vielä paluumatkallaankin Ainolassa. Vuoden 1953 Sibelius-viikon päätöskonsertissa 17. kesäkuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa Leopold Stokowski johti Helsingin kaupunginorkesteria. Ohjelmassa oli Finlandia, sinfonia nro 1, osia näytelmämusiikista Pelleas ja Melisande sekä sinfonia nro 7. Sibelius kuunteli konsertin kotonaan Ainolan kirjastossa. Yleisradion lisäksi konsertin radioi suorana amerikkalainen CBS-radioyhtiö. Ohjelma toistettiin seuraavana päivänä, ja jotta kaikki kiinnostuneet mahtuivat mukaan, konsertti järjestettiin Messuhallissa. Helsingistä Stokowski matkusti Tukholmaan ja sieltä edelleen perheensä luo Amerikkaan. Stokowski jatkoi uraansa mm. perustamalla seuraavana vuonna Symphony of the Air -orkesterin ja johtamalla 1955-1961 Houstonin sinfoniaorkesteria. Vielä 80-vuotiaana hän perusti uuden orkesterin, American Symphony Orchestran, jonka johtajana toimi vuoteen 1972. Vuonna 1972 jo 90 vuotta täyttänyt maestro palasi Englantiin ja solmi 1976 levytyssopimuksen RCA Victor -yhtiön kanssa. Leopold Stokowski kuoli sydänkohtaukseen 95-vuotiaana. Kuvassa kapellimestari Leopold Stokowski New Yorkin Carnegie Hallissa 1947. Wikipedia Commons. Toimittaja: Tiina-Maija Lehtonen

Tab 1 of 1 Jaksot